Hämmentävä tekoäly
Tekoälyssä mennään
koko ajan eteenpäin, koska ihmiset kokevat sen helpottavan
elämäänsä. Vaaroja ei mietitä, sillä niiden uskotaan olevan
kaukaisia. Tietokoneiden ja tekoälyn kehittymisestä seuraa
monenlaista. Tulevaisuudessa voi olla täysin mahdollista, että
robotit ovat vallassa. Kukapa olisi edes kaksikymmentä vuotta sitten
uskonut siihen, että pesukoneet toimisivat lähitulevaisuudessa
etäohjattuina, parisuhde muodostettaisiin algoritmeillä
seuranhakusivustolla, autot kulkisivat itsestään tai, että
virastot tulisivat toimimaan pääasiassa netistä käsin? On
pelottavaa ajatella, mihin ihmisiä kohta edes tarvitaan?
Tiede voi olla sekä
hyöty, että haitta. Pitkälti asia riippuu siitä, miten kone on
ohjelmoitu ajattelemaan tai kuka sen on luonut ajattelemaan. Uskon,
että lääketieteen kehityksessä tekoäly on hieno juttu. Tekoälyn
voimin voidaan paikantaa sairauksia, hoitaa niitä ja tehdä
mullistavia löytöjä. Tekoälyn kehitys on hieno juttu myös
arkeologiassa, jossa toimivat pitkälti samat tutkimusmenetelmät
kuin edellämainitussa. Oletteko kuulleet uusimpia juttuja Leonardo
Da Vincin hiuskiehkurasta? Entä Egyptin muumioista? Voimme olettaa,
että jatkoa seuraa.
Muutama vuosi sitten
luin mielenkiintoisen artikkelin, jossa käsiteltiin tekoälyn
soveltamista kulttuuriin ja taiteisiin. Tutkijat tosissaan pohtivat
sitä, josko elokuvissa ei tarvitsisi tulevaisuudessa olla enää
oikeita näyttelijöitä, vaan tietokoneversiot tekisivät työt?
Ajatus kuulosti typerältä, sillä animaatioelokuvillehan on omat
fanikuntansa (sitähän se olisi) ja elävän taiteen arvostajille
omansa? Tutkijat perustelivat suunnitelmaa jopa niin, että teatteria
ja vastaavia ruvettaisiin enemmän taas arvostamaan. Tämä olettamus
on kuitenkin väärä, nimittäin kuinka kävi teattereille, kun
elokuvateatterit valtasivat kaupungit...niinpä.
Omassa elämässäni
koitan jarruttaa tieteen kehitystä, niin paljon kuin mahdollista,
vaikka pienissä erissä hyödynnänkin sitä.
Käytän
tietokonetta viikottain. Android-puhelinta käytän päivittäin.
Televisio on päällä aamuisin. Kaikki muut laitteet toimivat
vanhanaikaisin menetelmin ja haluaisin pitää sen niin. Tylsyyteen
saatan joskus käyttää tekoälyä, sillä netissähän kaikki
nykyään toimii niin. Eilen tein lööppilehden runotestin ja sain
vastaukseksi kauniita säkeitä. Viime viikolla tein algoritmisen
naamantunnistustestin saman omistuksen sivuilta ja sain tulokseksi
melko mielenkiintoisia naamavärkkejä.
Talvella latasin
puhelimeen äänipohjaisen navigaatioapplikaation, jolta sai kysyä reittejä, neuvoja ja ohjeita kuten; Missä sijaitsee lähin huoltoasema? Missä on geokätkö?
Kuka on kaupungin johtaja? Missä sataa?
En tietenkään
voinut olla testaamatta ohjelmaa ja kysyinkin siltä, kaikkea ihan
hölmöä. Ohjelma vastasi monotonisesti ja kun se ei tajunnut
kysymystä, niin se muutti kysyjän kysymyksen tekstiosioon eri
kysymykseksi.
(Omat keskustelut sinisellä ja tekoälyn keskustelut valkoisella)
Kokeilun jälkeen poistin kaikki tiedot puhelimesta, vaikka ainahan jotain jää bittiavaruuteen.
Mutta mikä asiassa on pelottavaa on se, että nuo olivat vielä viattomia puhelinta tukevia ohjelmia. Asiantuntijat kehottavat ihmisten arkielämäänkin jo paljon monimutkaisempia tekoälyn muotoja. Muutaman vuoden sisällä pyritään tunnistautumaan lähipankkiinkin verkkokalvon avulla ja kaupassa lasku hoidetaan koodilla.
Miettikää, että jos kuvantunnistusohjelma voi löytää naaman miljardien ihmisten joukosta, niin mitä muuta se voi tehdä? Tulevaisuus onkin melko ahdistava.
Kommentit
Lähetä kommentti