Kriisit, Katastrofit ja Maailmanloput (kirja-arvostelu)

(Sisältää spoilereita)

"Tämän päivän yhteiskunnassa olet joku, joka ponnistelee kohti saavuttamatonta päämäärää. Mutta maailmanlopun jälkeen meistä tulee todella ainutlaatuisia-tosin vain selviytymällä hengissä” -kirjoittaa Herman Geijer.

Geijer on tunnettu Ruotsalainen luennoitsija ja tietokirjailija, jonka erikoisalaa ovat katastrofit.

Vuonna 2014 Geijeriltä ilmestyi kirja nimeltään: Zombieöverlevnad -din guide till apokalypsen. Päämääränä tällä kirjalla oli toimia johdatuksena zombien, hengissä selviytymisen ja ruotsalaisen kriisi- ja katastrofivalmiuden maailmaan. Geijer toivoo, että kirjaa pidettäisiin manuaalina vaikka luontoretkellä, niin että ohjeiden soveltaminen arkeen tapahtuisi luonnollisesti. Kriisit, Katastrofit ja Maailmanloput (Överlev katastrofen tolv sätt att förbereda dig) on kaksi-osainen syventävä ja vakavammin otettava jatko-osa samalle teemalle, jonka ensimmäisessä osassa käsitellään nykyhetkeä ja toisessa syvennytään pinnan alla oleviin uhkakuviin ja sen syy-seuraussuhteisiin. Geijer sanoo, että pintapuoliset selvitymisoppaat ovat usein puutteellisia, sillä ne käsittelevät sitä, mitä kaikkia valmiuksia sinulla pitäisi olla jo valmiina unohtaen samalla asioiden psykologiset ja sosiaaliset puolet. Asiaa käsittelevissä oppaissa ei siis huomioida lukijaa yksilötasolla. Tästä syystä Geijerin kirjat perehtyvätkin juuri siihen, kuinka harjoittaa psyykeä ja totuttaa kehoa esim; stressireaktioihin. Geijer tekee kirjailijana täydellisen pohjatyön. Kriiseihin, Katastrofeihin ja Maailmanloppuihin hän haastatteli 18 asiantuntijaa turvallisuusalalta, puolustuvoimien johdosta, sairaanhoidon- ja huolenpidon alueelta, opetusaloilta, harrastuspiireistä ja kaikilta, jotka oikeasti asioista jotain tiesivät. Geijer käytti työhönsä lähteenä yhteensä sataa artikkelia, raporttia sekä kirjaa.

Pyysin Arthouselta luettavaksi otsikon mukaisen kirjan, sillä kyseinen aihepiiri kiehtoo itseäni kovasti. Kirjan ensimmäisiä sivuja silmäillessä en tiennyt mitä odottaa ja se, mitä ajattelin tekstin olevan oli jonkinlaista pintapuolista, mitä yleensä kaikki vastaavat oppaat tarjoavat. Kuitenkin yllätyksekseni kirja käsitteli laajalti maailman ongelmia ja kaikkea mahdollista, mikä voisi aiheuttaa universaalisen kriisin. Yhtenä aiheista käsiteltiin ilmaston lämpenemistä. Teksti muistutti myös todellisesta pelosta eli sodan läsnäolosta ja kaikesta, mikä seuraa epätoivosta. Kirjan tyyli on tässä vaiheessa keskusteleva. Seuraavaksi tästä mentiinkin epätodellisiin tapahtumiin, joita kukaan ei osaisi ennakoida kuten; epidemioihin, sairauksiin, biosotiin- ja laboratorioissa luotuihin mutaatioihin ja viruksiin.

Jokainen miettii joskus sitä, että miten kauan maapallon meno voi jatkua sellaisenaan? Yleinen huolenaihe on, että miksi kukaan ei puutu eriarvoisuuteen? Miksi on sairauksia ja väkivaltaa? Mieleeni hiipii toisinaan ajatus siitä, että mitä jos koen sodan omana elinaikana? Huoli tulee myös jälkipolvesta. Mitä tekisimme? Minne menisimme? Mitä ottaisimme mukaan? Kaikissa sukupolvissa on ollut skeptikoita, jotka eivät usko pelottavia asioita edes silloin, kun ne omalle kohdalle tulevat. Meitä on kuitenkin valmisteltu mahdolliseen maailmanlaajuiseen kriisiin jo tovin. Yksi esimerkki tästä on Minnesota Starvation Experiment, jota on harjoitettu ympäri maapalloa. Olet varmaan lukenut lööpit armeijan proteiinipatukkakokeilusta? Ideanahan on totuttaa armeija ja sen sotilaat poikkeustilaan, jossa ruokaa ei ole saatavilla, mutta jossa fyysinen rasite on maksimi. Siviileillä tämä kokeilu ei vielä ole ollut käytössä, mutta vesikriisi ja paloharjoitukset ovat varmasti jokaiselle tulleet tutuksi? Ihmiskokeet ovat melko äärimmäinen tapa katsoa jonkin asian paikkaansa pitävyys, mutta jos asiaa ei kokeiltaisi käytännössä, mistä voisi ikinä tietää, mikä toimisi poikkeusoloissa? Vähän ennen viime sotien alkua iski maailmanlaajuinen sensuuri. Ihmisistä tuli sisäänpäin kääntyneitä tai kääntyivät toisiaan vastaan. Hymyä ei näkynyt niidenkään huulilla, jotka ennen olivat paistatelleet. Tieto on liikaa joillekin. Onkin helppo tunkea pää puskaan ja elää omassa kuplassa. Tosiasioiden toteaminen ei kuitenkaan kenestäkään tee huonoa ihmistä. Rooman valtakuntakin tuhoutui päivässä. Euroopalla on vielä huonommat kannukset. Mitä kuvittelet tapahtuvan, kun kaikki menee mönkään? Äitimaa koettaa parhaansa mukaan pitää balanssia yllä. Hän asettaa riesaksemme kulkutauteja, katastrofeja, luonnon voimia ja kaikenlaista jäynää. Samalla hän pitää huolen siitä, että kasvulle on varaa, maailma ei ylikansoitu ja uutta tulee tuhoutuneen tilalle. Mutta karu tosiasia on, että maailma ei kestä kaikkea. Siihen Kriisit, Katastrofit ja Maailmanloput -kirja antaakin tietoa. Kirjassa on tietoa mm; kotivaran hankkimiseen, ensiapu-ohjeita, kriisiajan perustietoa, tautitarkkailua, kuntoiluvinkkejä ja ennen kaikkea tärkeää informaatiota pohjoismaiden puolustusministeriöstä asti. Kirja ei ole populaarikulttuuriin sidottua toistoa, vaan siinä on ladottua faktaa. Elämme muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa mikään ei ole enää itsestäänselvyys. Matto on vedetty altamme jo tovin ja saatamme huomenna olla ojassa. Selviytymisestä on tullut enemmän kuin uskonto monelle. Pienestä pitäen meille toitotetaan, että henkilön pitää tulla omillaan toimeen ja yrittää parhaansa mukaan oppia ja kehittyä matkalla. Maailmanloppu yksinäisyydessä ei kuulosta siis kovinkaan pahalta, sillä kylmyydessä jokainen on matkallaan kuollettanut osan jo persoonastaan. Mutta meidän pitää jatkaa, sillä maailma ei lopu sotaan tai kriiseihin. Maailma loppuu siihen, kun ihminen antaa periksi.

Geijerin 12 säännön kaava selviytymiseen kriisitilanteessa:

1. Tunne naapurisi

2. Tunne itsesi ja kehosi

3. Hallitse stressiä ja muista STOP-sääntö

4. Hanki syy elää

5. Pidä kotivaroja

6. Kuntoile

7. Järjestäydy

8. Opettele ryhmädynamiikkaa ja johtajuutta

9. Kouluttaudu ja harjoittele

10. Improvisoi

11. Hanki harrastus

12. Ole optimistinen realisti

”Selviytyjän luonteenpiirteet, halut ja suhtautumistavat muotoutuvat arkipäivän rutiineissa ja puuhissa, eivät lukemalla kirjoja tai kuuntelemalla inspiroivaa esitelmää. Selviytyjä ei tee kuten hänelle sanotaan, hän kehittää omat tapansa käsitellä kiireellistä muutosta. Kaikkeen ei voi valmistautua, eikä kaikista tilanteista voi selviytyä henkisesti. Se on täysin normaalia. Tuuri on merkittävä osa selviytymisessä ja vaikka voimmekin luoda tuurille paremmat edellytykset, emme voi millään keinolla hallita sitä. Kaikki riippuu millaisiin tilanteisiin joudumme, tietoisesti tai tiedostamattamme, ja mihin suuntaan nuo tilanteet kehittyvät. Ne, jotka pelastavat ihmisiä katastrofitilanteissa, ovat harvoin palomiehiä, poliiseja tai muita pelastusviranomaisia. Katastrofin vaikutuksia vähentävät ensisijaisesti siviilit- naapurit, työkaverit, läheiset. Ole siis ystävällinen kaikille kanssaeläjille, sillä tämä helpottaa jatkoa, jos jotain ikävää tapahtuu. Muista myös, että sinua itseäsikin saatetaan pitää tietyissä tilanteissa epämiellyttävänä tai vaarallisena- se voi kuulostaa kummalliselta, mutta kaikki eivät välttämättä ymmärrä varautua.”

Geijer kirjoittaa kriisien yhteydessä niinkin naurattavasta aiheesta kuin zombeista. Tietotekniikan kehittymisen myötä meille on kuitenkin tullut riskejä ja vaaroja, joista ei viime sodissa osattu kuvitellakaan. Kukapa olisi 30-luvulla osannut kuvitella, että eläisimme tulevaisuudessa osittain virtuaalimaailmassa ja, että joku voisi katkaista valot koko maailmalta vain napin painalluksella? Entä se asia, että antibiootit tulisivat jonain päivänä resistantiksi? Tai että, joku voisi kehittää ikiroudan alta löytyneestä bakteerista joukkotuhoaseen kaikkea elävää kohtaan? Unohtamatta paluuta sellaisilta vitsauksilta kuten; espanjan taudilta, rutolta, hullunlehmän taudilta tai raivotaudilta?

Lopetan artikkelin Geijerin sanoihin:

”Zombiet kuvastavat luonnonvoimaa, jotakin joiden kanssa ei voi järkeillä ja jotka voi nähdä merkkipaaluna, rajana, joka erottaa sivilisaation ja romahduksen.

Zombieapokalypsin riski todellakin on naurettavan pieni. Mutta jos kaikesta huolimatta kävisi kuten zombielokuvissa, seuraukset olisivat niin valtavat, että olisi järjetöntä olla uhraamatta sille ajatustakaan.”

(Contains spoilers)

“In today's society, you are someone who strives toward an unattainable goal. But after the end of the world, we will become truly unique - though only surviving - writes Herman Geijer.

Geijer is a well-known Swedish lecturer and non-fiction writer who has specialized in disasters.

In 2014, Geijer published a book entitled: Zombie överlevnad -din guide till apokalypsen. The purpose of this book was to be a guide to the world of zombies, survival and Swedish crisis and disaster preparedness. Geijer hopes that the book will be kept as a manual, even on a nature trip, so that the instructions will be applied naturally to everyday life. Crises, Catastrophes and Ends of the World (Överlev catastrophes att att förbereda dig) contains two parts and is a deep and serious sequal for the previous theme. The first part deals with the present moment and the second part delves into the underground of the threats and their causal relationships. Geijer says that common manuals are often incomplete, as they deal with all the capabilities you should already have, while neglecting the psychological and social aspects of things. Writers do not think the reader as an individual level. For this reason, Geijer's books will focus on how to practice the psyche and how to train your body to stress reactions and levels. As a writer, Geijer does a perfect groundwork. Example for the book of the Crises, Catastrophes and Ends of the World he interviewed 18 experts from areas as; the Security industry, the Defense Forces, the medical and- care sector, the education industry, the hobby community, and anyone who really knew something about the breaking topics. Geijer used hundreds of articles, reports and books as a source for his work.

I asked the Crises, Catastrophes and Ends of the World book from Arthouse, because I am very interested about the topic. When looking at the first pages of the book, I didn't know what to expect and what I thought was that, the text is probably something mainstream, like what all similar guides usually are. However, to my surprise, the book dealt extensively with the problems of the world and with everything possible that could lead to universal crisis. One of the topics discussed was the global warming. The text also reminded me of the real fear, that is, the presence of war and everything that follows from despair. Style of this book is really conversational. Next the book took us to think for the actions, that could lead to unreal events that no man could foresee, such as; epidemics, diseases, biowars and laboratory mutations and- viruses.

We all sometime´s think, how long can one planet and life itself be unchanged. A common concern is why nobody isn´t doing something about the inequality? Why there are diseases and violence? Sometimes I think about the future. What if I experience war in my lifetime? I worry about my kids. What could we do? Where would we go? What would we bring with us? There have been skeptics in all generations who didn´t believe in scary things, even when they undergo it. However, we have been warned. We have already been prepared for the possible coming global crisis. One example of this is the Minnesota Starvation Experiment, which has been practiced around the globe. You've probably read about the Finnish Army Protein Bar Experiment? The idea is to get the army and it´s soldiers into a state of emergency where food is unavailable but where the physical strain is maximum. For civilians, this experiment has not been to introduced, but the water crisis and fire drill´s have surely become familiar to everybody? Human testing is a pretty extreme way to check the accuracy of something, but if you don´t test something in practice, how would you ever know what could work in extreme circumstances? Before the start of the last wars, global censorship struck. People turned inward or turned against each other. Even the smiles of those who had previously shimmered, did not smile anymore. Information is too much for someone. It's easy to stick your head in the bush and live in your own little bubble. But finding out the facts doe´s not make anyone a bad person. Even the Roman Empire was destroyed in a day. Europe now-a days has even worse spurs. What do you think will happen, when things go awry? Motherland tries it´s best to maintain the balance. She puts plagues, catastrophes, forces of nature, and all kinds of strife to our scourge. At the same time, she will see to it, that there is room for growth, the world doesn´t get overpopulated and the old will be replaced. But the harsh fact is that the world cannot endure everything. That's what Crises, Disasters, and The End of the World-book is all about. The book contains information on; how to get a homekit, use first aid, crisis information, disease monitoring, exercise tips and most importantly inside information from the Nordic Defense Ministry. The book is not a repetition of popular culture, but a fact that has been collected. We live in a changing society where nothing is anymore considered as a self-evident. The carpet has been pulled under from us and we may be in the ditch tomorrow. Survival has become more than religion for many. From a young age, we are being urged to get on with our own and try our best to learn and develop along in the way. So the end of the world in cold solitude doesn't sound too bad anymore, as we have amortised our personality in the journey. But we have to keep going, because the world does not end in war or crises. The world end´s, when we give up.

Geijer's 12 formula for coping with the crisis:

1. Feel your neighbors

2. Feel yourself and your body

3. Manage stress and remember the STOP rule

4. Get a reason to live

5. Keep your household supplies

6. Exercise

7. Get organized

8. Learn group dynamics and leadership

9. Train and Practice

10. Improvise

11. Get a hobby

12. Be an optimistic realist

“The character, desires and attitudes of a survivor are shaped by everyday routines and activities, not by reading books or listening to an inspirational presentation. The survivor does not do as he is told; he develops his own ways of dealing with urgent change. Not everything can be prepared and all situations cannot be handled spiritually. That's perfectly normal. Luck is an important role of the survival, and while we can create better conditions, there is no way we can control it. It all depends on what kind of situations we face, consciously or unconsciously, and in what direction those situations will develop. Those who rescue people in disaster situations are rarely firefighters, police or other rescue authorities. The effects of a disaster are primarily mitigated by civil neighbors, coworkers, and close one´s. So be kind to all your co-workers, as this will make it easier for you if something unfortunate happens. Also, remember that you may find yourself uncomfortable or dangerous in certain situations, but it may not sound understandable to everyone. ”

Geijer writes about such ridiculous topics as the zombies. However, with the advancement of information technology, we have been exposed to risks and dangers that were unimaginable in the recent wars. Who in the 30´s could have imagined that in the future, we would all live half in the virtual world? Or someone could turn all the lights off, for the rest of the world? What about the antibiotics becoming resistant in one day? Or that someone could develop permafrost bacterium as a weapon of massdestruction against all mankind? Not forgetting the return of the plagues like; Spanish disease, Black death, Mad cow disease or Rabies?

I will end the article with Geijer's words:

“Zombies represent the power of nature, something you cannot reason with and can be seen as a milestone, a boundary that separates civilization and collapse.

Indeed, the risk of zombie apocalypse is ridiculously low. But if, after all, it were like a zombie movie, the consequences would be so huge that it would be nonsense not to sacrifice any thought to it. ”

Blogini kanssa yhteistyössä: arthouse.fi